Vierasnurkkahaastattelu: Luova tekoäly tuulettaa pk-yritysten strategiat – Immo Salo, yrittäjä ja tietokirjailija, Bonairo

Miksi pk-yrityksissä pitäisi kiinnostua luovasta tekoälystä? 

Luova tekoäly ja ChatGPT tulivat suuren yleisön tietoisuuteen vauhdilla. ChatGPT lanseerattiin marraskuun lopussa vuonna 2022 ja se saavutti 100 miljoonan kuukausikäyttäjärajan ennätysajassa. Luovan tekoälyn läpimurrossa on todennäköisesti saman tai jopa suuremman mittaluokan muutos kyseessä kuin Internetin läpimurto aikanaan. Silti moni pk-yritys on vielä aivan alkutaipaleella, kun puhutaan luovasta tekoälystä.

Mikä tarkalleen on muuttunut sitten marraskuun 2022?

Se, että luova tekoäly on nyt kaikkien tietotyöläisten helposti saatavilla! ChatGPT tarjoaa näppärän käyttöliittymän taustalla hyrräävään kielimalliin ja tämä on todennäköisesti se syy, miksi siitä innostuttiin välittömästi. Kyseessä on kuitenkin vasta alku luovan tekoälyn murrokselle: uusia kielimalleja ja monimuuttujamalleja on tullut ja tulee lisää myös muilta isoilta teknologiatoimijoilta. OpenAI:n kielimalli GPT-4 ja palveluna ChatGPT tulevat siten olemaan luovan tekoälyn teknologioita muiden joukossa.

On mahdotonta vielä arvata, kuka tulee pitkällä aikavälillä voittamaan kisan ja etenemään kohti luonnollista monopolia hakukonemarkkinan tavoin. Vuoden 2023 teema luovassa tekoälyssä oli ChatGPT. Ennustan vuoden 2024 teeman olevan ekosysteemien kilvoittelu.

Miten selvitän, mitä hyötyä luovasta tekoälystä on juuri omalle yritykselle?

Luovan tekoälyn käyttö vaatii sananmukaisesti luovuutta. Nyt pk-yrityksillä olisikin otollinen hetki kokeilla palveluja omassa toiminnassaan ja saada ahaa-elämyksiä siitä, missä asioissa tekoäly voi auttaa ja mihin se puolestaan ei sovellu. Käyttämällä palveluita aktiivisesti työn arjessa terävöityy ymmärrys siitä, mihin ne parhaiten sopivat.

Lisähyötynä käyttäjät parantavat oman työnsä tuottavuutta kuin huomaamatta, kun taustalla olevissa teknologioissa tapahtuu jatkuvaa kehitystä. ChatGPT:n käyttömahdollisuudetkin ovat kasvaneet huikeasti kuluneen vajaan vuoden aikana. Uusia ominaisuuksia on luvassa pian lisää kuten kuvien tuottaminen, puheen ymmärtäminen, kuvien tulkinta ja käyttäjän kysymyksiin myös puheella vastaaminen. 

Ihmisten on opittava kysymään tekoälyltä oikeita asioita ja ymmärrettävä sen rajoitteet. Tällä hetkellä kielimallit esimerkiksi ovat vielä heikoilla esimerkiksi faktojen tarkastuksessa ja laajojen kokonaisuuksien, kuten strategisen ymmärryksen, liiketoimintatarpeiden, tietosuojan, tietoturvan, käytettävyyden ja tarinankerronnan tulkitsijoina eri käyttötilanteissa ja -yhteyksissä. Tekoälyassistentti tarvitsee siten ihmisen ohjausta.

Monissa yrityksissä esimerkiksi ChatGPT:tä käytetään yleisesti yksilötasolla, mutta ihmiset eivät ole tietoisia toistensa kokeiluista. Hyviksi havaittuja kokeiluja kannattaakin jakaa yrityksen sisällä. Kun ChatGPT:tä käyttää, niin laajenee myös käsitys siitä, mihin kaikkeen se taipuu. Parhaimmillaan sen avulla voi keksiä uutta liiketoimintaa ja muuttaa toimintamalleja.

Moni kantaa huolta luovan tekoälyn palveluiden tietosuojasta ja siitä, uskaltaako niissä jakaa arkaluonteista tietoa, kuten yrityksen suunnitelmista. ChatGPT:n kohdalla asetuksista löytyy valinta, jolla voi kieltää käyttäjän palveluun syöttämän datan hyödyntämisen mallin kehittämisessä tulevaisuudessa.. Uudessa ChatGPT Enterprise -versiossa asetus on oletuksena tämä ja lisäksi kaikki käyttäjän käymät keskustelut tallennetaan salattuina, mikä pienentää esimerkiksi vuotoriskiä tietomurtojen tai -vuodon tapauksissa.

Miten itse käytät luovaa tekoälyä?

Itse hyödynnän tekoälyä pääasiassa neljään tarkoitukseen:

Sisältöjen tehokas hyödyntäminen

Suurten tietomassojen prosessoinnissa ChatGPT käy samalla sekä tutkimusavustajasta että kustannustoimittajasta. Palvelun laajennosten (plugin) avulla voi esittää kysymyksiä PDF-tiedostoista jopa 6000 sivun pituuteen saakka ja ChatGPT osaa myös tekstityksen lukemalla tiivistää esimerkiksi YouTube-videoita useilla eri kielillä ja hakea niistä etsimäni tiedot.

Erimuotoisten aineistojen tämän tyyppisestä hyödyntämisestä on monenlaista hyötyä. Omalla kohdalla konkreettisimpia ovat olleet uusimman kirjani kirjoittamisen taustatyö aineiston keräämisessä, erilaisten esitysten ja muiden puheenvuorojen materiaaleihin liittyvä tiedonhankinta ja yritysten konsultoinnissa tarvittavien pohjatietojen selvittäminen.

Sisältöjen tuottaminen

Luova tekoäly on muuttanut dramaattisesti sisältöjen tuotantoprosessia. Sisällöntuotanto on tällä hetkellä varmasti yleisimpiä ChatGPT:n käyttötarkoituksia. 

Siitä on apua niin ideoiden tuottamisessa, jalostamisessa kuin näiden pohjalta tuotettavien tekstiaihioiden tms. ehdotelmien tuotannossa. Se kykenee myös kommentoimaan jo valmiiksi kirjoitettuja tekstejä niin kieliopin kuin sisällön eheyden ja loogisuuden osalta. 

Laajennosten avulla ChatGPT osaa toki myös tuottaa sisältöä eri tiedostomuodoissa kuten PDF, Word, Excel ja Powerpoint, mikä entisestään sujuvoittaa ja monipuolistaa sisällöntuotannon mahdollisuuksia.

Ohjelmistoprojektit ja koodaaminen

ChatGPT:stä on iloa myös ohjelmistokehityksessä. Se osaa auttaa ylätason ongelmissa, kuten liiketoimintavaatimusten kirjaamisessa ja niiden tulkinnassa teknisiksi vaatimuksiksi sekä erilaisten projektinjohtamisen työkalujen, kuten Trellon ja Jiran, käytössä.

Lisäksi ChatGPT osaa kirjoittaa koodia monella kielellä. Tein kokeeksi harjoitteen, jonka tavoitteena oli kehittää selainkäyttöinen Tetris-peli kahden tunnin aikarajan puitteissa ja se onnistui ilman, että kirjoitin itse merkkiäkään koodia. Valmiin pelin löydät täältä ja lähdekoodista voit kurkata ChatGPT:n kirjoittamaa Javascriptia: Tetris. Tämä ei toki onnistunut kertapyynnöstä, vaan keskustelevalla tyylillä, jossa annoin palautetta ChatGPT:lle miniprojektin edetessä. 

Ideoiden taikalaatikko

Saatan pyöritellä ChatGPT:n kanssa liiketoimintaan ja yrittämiseen liittyviä asioita, kuten erilaisia palveluideoita, niiden hinnoittelua tai jalostaa sen avulla bisnesideoita yleisemmällä tasolla. Aivan kuten edellä kerrotun Tetris-esimerkin kohdalla, vaatii tämän tyyppinen käyttö usein iteratiivista keskustelua eli monimutkaisen ja laajan kokonaisuuden pilkkomista osiin ja osien yhteydessä käytyjen keskustelujen koostamista yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Millaista osaamista luovan tekoälyn tehokas hyödyntäminen edellyttää?

Luovan tekoälyn käyttö ei vaadi peruskäyttäjältä ChatGPT:n yhteydessä teknistä osaamista, vaan tärkeämpää on olla utelias ja ottaa selvää tekoälyn mahdollisuuksista omassa työssä. Tekoälyn käyttöönoton yrityksessä voi tehdä aivan hyvin itsekin, ilman perinteistä IT-projektia.

Jos taas halutaan liittää yhteen kielimalli ja yrityksen oma data, kuten tietokannat tai tietovarasto, lähestytään perinteisempää IT-projektia, jossa vaaditaan myös sovelluskehitystä. On kuitenkin hyvä tietää, että tämä on mahdollista, eikä perusmuotoisena välttämättä edes kovin monimutkaista. Lisäksi valmiita palikoita alkaa löytymään esimerkiksi Microsoftin Azuresta, jossa saa kohtuullisen helposti liitettyä yhteen oman datan ja kehittyneen kielimallin kuten GPT-4-kyvykkyydet. 

Lähitulevaisuudessa omien tietokantoihin ja dokumenttivarantoihin koostettujen datamassojen yhdistäminen tekoälykyvykkyyksiin tulevat siis vaatimaan teknistä osaamista. Tämä edellyttää sovellusrajapintojen eli API:en hyödyntämistä ja myös tietoturvaosaamista. Myös useamman tekoälytoimijan palveluita hyödynnettäessä rinnakkain tullaan tarvitsemaan ohjelmistokehitysosaamista. On hyvä ymmärtää, mitä saa ns. valmiina paketista ja mihin tarvitaan sovelluskehitystä. 

Kokeilujen ja innostumisen myötä oma näkemys tekoälyn mahdollisuuksista kehittyy, ja syntyy ideoita. Mitä jos vaikkapa tallennetut asiakaspuhelut otettaisiin materiaaliksi automaattisen asiakaspalvelun kehittämiseen tai asiakasymmärryksen kehittämisen lähdeaineistoksi?

Mitä luovan tekoälyn kehityskulkuja pk-yritysten kannattaa seurata?

Tekoäly on ollut monen tietotyöläisen uusi työkaveri nyt kuluneen lähes vuoden ajan. Vauhti kuitenkin kiihtyy: niin uusia palveluita kuin versiopäivityksiäkin ja uusia ominaisuuksia olemassa oleviin on tulossa loppuvuodesta.. Ensi vuodelle jo useampikin toimija on luvannut monin verroin parempia kielimalleja ja monimuuttujamalleja GPT-4:ään verrattuna.

Pk-yritysten kannattaa olla hyvin perillä GPT-4:n mahdollisuuksista, kun seuraavat palvelut esitellään. OpenAI:lta tullee jossain vaiheessa ulos GPT-5, Googlelta puolestaan on tulossa Gemini-nimellä kulkeva kokonaisuus ja Meta ilmeisesti kehittää jo seuraavaa versiota avoimen lähdekoodin Llama 2:n seuraajaksi. Amazon investoi merkittävän summan Anthropic-yritykseen, jonka tuote kulkee nimellä Claude ja äskettäin esimerkiksi SAP julkistin oman keskustelevan tekoälyassistenttinsa nimeltä Joule. Tietenkään laakereillaan eivät lepää muutkaan suuret toimijat, kuten IBM, Salesforce tai Apple. 

Koska käyttöönottokustannus uusilla tekoälypalveluilla on matala, niin kynnys kokeilla eri tekoälypalveluja on pieni. Nyt on hyvä hetki seurata markkinoiden yleistä kehitystä, eikä sitoutua liian voimakkaasti mihinkään yksittäiseen ratkaisuun. On vielä epäselvää, kuka markkinaa tulee tulevaisuudessa johtamaan. Varmaa on kuitenkin, että tekoäly ravistelee pk-yritysten strategioita jo nyt ja tulee muuttamaan työelämää peruuttamattomalla tavalla.

Hyppää siis kyytiin ja nauti matkasta!

Haluatko lisää inspiroivia IT-sisältöjä ja uusia näkökulmia sähköpostiisi?

Tilaa kuukausittain ilmestyvä WTF ATK -uutiskirjeemme.

Tilaa uutiskirje