Vierasnurkka: Valmistavan teollisuuden yrityksen älykäs IT kiinnostaa liiketoimintaa – Petri Keski-Korpela, kehityspäällikkö, Tasowheel

IT:n ja liiketoiminnan lähentäminen ei ole mitään avaruustiedettä. Tietokoneen, ERP:n ja nettiyhteyden lisäksi on paljon mahdollisuuksia tehostaa arjen toimintaa ja samalla helpottaa ihmisten jaksamista. Liiketoiminta tehostuu, kun ihmisten kuormitusta pystytään vähentämään – tähän on nykyisin paljon mahdollisuuksia IT:n saralla.

Arkea helpottavat ratkaisut

IT:n modernisointi meillä on lähtenyt arjen haasteista. Töitä olisi enemmän kuin ehtisi tehdä. Onko tehokkaamman työskentelyn ja matalampien stressitasojen välinen yhtälö ylipäätään mahdollinen?

Ajan löytäminen kehittämistyöhön erityisesti pk-yrityksissä on usein haasteellista, kun resurssit ovat rajalliset ja kehittämisprojekteja tehdään oman työn ohessa. Tästä syystä projektit eivät aina etene niin nopeasti kuin toivotaan.

Siksi olemmekin panostaneet turhan tekemisen karsimiseen. Sellaisen työn, jossa ei tarvita ihmisen päättelykykyä, automatisoimme aina kun se on mahdollista.

Automaatio on yksittäisistä IT-asioista vahvimmin resonoiva sana, kun puhutaan IT:n ja liiketoiminnan lähentämisestä toisiinsa. Näkisin, että perinteiseksi konepajateollisuuden pk-yritykseksi olemme verrattain pitkällä automaation hyödyntämisessä. Työntekijöitä meillä on 140, joista tuotannossa 100 kolmessa eri yksikössä ja toimistotöissä 40. Kaikki hyödyntävät automaatiota omalla tavallaan.

IT-järjestelmiä meillä on noin 35, mutta IT-henkilöitä ei ollenkaan, vaan olemme ulkoistaneet IT:n kokonaan ulkoisille kumppaneille. Itse kehittämispäällikkönä koordinoin kumppaneita – lähes jokaiselle järjestelmälle on oma kumppani, ja tämän lisäksi IT-infrasta ja laitekannasta vastaa yksi kumppani. Istutan työssäni usein saman pöydän ääreen kolme firmaa: meidät sekä IT-infrasta ja liiketoimintasovelluksesta vastaavat kumppanit.

Älykästä IT:tä konepajateollisuudessa

Kaikki Tasowheelillä käyttävät automaatioita, niin toimistossa kuin tuotannossa. Ihmiset ovat ottaneet automaation nopeasti käyttöön ja huomanneet, että tämähän auttaa meitä. Tehtaalla ei kannata luottaa esimerkiksi laadunvarmistuksessa muistiin, vaan mieluummin antaa ohjelman muistuttaa, kun on aika tarkastaa kappale ja viedä mittakoneelle.

Toinen esimerkki fiksummasta tekemisestä on uusien tilauksien automatisointi tehtäväkierron osalta. Myynti avaa uudelle tilaukselle kortin, jonka tietojen perusteella tilaus etenee eri vaiheisiin työkalujen, raaka-aineen, kapasiteetin, jne. tarkastelun osalta päätyen lopulta takaisin myyntiin toimitusajan muodossa. Tämä työkalu toimii Teamsin päällä.

On tärkeää, että ohjelmat keskustelevat keskenään. Toimimme Microsoft 365 -ympäristössä, mutta tämän lisäksi meillä on liuta muita järjestelmiä ja liiketoimintasovelluksia. Jokainen työntekijä käyttää yleensä vain yhtä tai muutamaa ohjelmaa. Tämä on mahdollista, koska eri ohjelmien välille on rakennettu integraatiot, jolloin tarvittava tieto siirtyy ohjelmasta toiseen. Ilman integraatioita olisi pakko käyttää useampaa ohjelmaa päivittäin ja se toisi tehottomuutta.

Yksi suurimmista meneillään olevista  IT-projekteistamme on kohta tuotantokäyttöön tuleva tiedonhallinta-sovellus. Se hakee yksittäiselle käyttäjälle eri järjestelmistä juuri sen tiedon, jonka hän tarvitsee. Järjestelmän rajapinnat on rakennettu olemassa olevista järjestelmistä. Tieto pureksitaan näiden avulla sopivaan muotoon, eikä tietoa ole liikaa tai liian vähän.

Sovelluksen avulla esimerkiksi koneistaja päättää, mille koneelle hän menee aamulla, tai mikä kolmesta koneesta on tärkein pitää pyörimässä. Työnjohtaja puolestaan aamulla töihin tullessaan tietää, mille koneelle kävellä ensimmäisenä tuotantoa hidastavan ongelman korjaamiseksi. Ennen työnjohtajan aamukierroksessa saattoi mennä 1,5 tuntia, jonka jälkeen hän vasta saapui koneelle, jolle olisi pitänyt mennä ensimmäisenä. IT:stä on tällaisten sovellusten kautta tullut paljon liiketoimintalähtöisempää ja älykkäämpää.

Toimiva yhteistyö IT:n ja liiketoiminnan välillä lähtee perusasioista

Liiketoiminta odottaa IT:ltä ensin, että laitteet ja työvälineet toimivat. Sitten kun arjen toimivuus on saumatonta, voi miettiä, mitä työtä ohjelmat ja laitteet voisivat tehdä taustalla ja näin vapauttaa ihmisten aikaa. Kaikessa on kyse yksittäisten ihmisten arjen helpottamisesta.

On myös tärkeä hallita odotuksia ja hahmottaa, kuinka pitkä aika järjestelmien tuotantokäyttöön saamiseen menee. Joskus muutos viedään läpi parissa kuukaudessa, mutta se on poikkeuksellisen nopeaa. Jos joudumme rakentamaan rajapintoja, muuttamaan ohjelmien toimintalogiikkaa ja parametrointia ja pilotoimaan, niin puoli vuotta on lyhyt aika saada uusi järjestelmä tuotantokäyttöön. Palkitsevaa toki on, että kun saat järjestelmän toimimaan, niin sillä ajetaankin sitten seuraavat 10 vuotta.

IT:n ja liiketoiminnan lähentäminen on työtä ihmisten arjen helpottamiseksi. Kun intressit ja odotukset ovat kohdallaan, niin yhteinen kone alkaa jauhamaan nopeammin tulosta.