Aurilon IT-tutkimus osoittaa, että IT:n rooli liiketoiminnan kehittämisessä korostuu suomalaisissa organisaatioissa yhä vahvemmin. Pilvi, tietoturva ja tekoäly ovat jo arkea, mutta niiden hyödyntäminen etenee eri tahtiin. Lopulta ratkaisevaa on se, miten hyvin organisaatiot pystyvät yhdistämään arjen toimivuuden ja jatkuvan kehittämisen.
Suomalaisten organisaatioiden IT ei ole enää pelkkä tukifunktio, mutta sen rooli on edelleen kehittymässä. Aurilon tuore tutkimus, johon vastasi 275 IT-päättäjää, osoittaa, että IT osallistuu yhä useammin liiketoiminnan kehittämiseen ja toimii teknologisena kumppanina. Jo 36 % organisaatioista kuvaa IT:tä tällaisessa roolissa, mikä kertoo suunnasta, jossa IT:n merkitys liiketoiminnan kehittäjänä vahvistuu edelleen.
Pilvipalvelut ovat vakiintuneet osaksi arkea, ja tietoturva on säilynyt organisaatioiden tärkeimpänä kehityskohteena vuodesta toiseen. Siksi sen voi nähdä myös alueena, josta ei kannata tinkiä, vaikka investointeja jouduttaisiin muuten priorisoimaan tarkemmin. Samalla tekoäly on noussut nopeasti keskeisten investointien joukkoon ja tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös tarpeen kehittää toimintamalleja sen ympärille.
Arjen jatkuvuus ja kehittäminen kulkevat rinnakkain
Vaikka suunta on selkeä, käytännön arki ei ole muuttunut yksinkertaisemmaksi. Päinvastoin, IT-organisaatiot tasapainottelevat jatkuvasti kahden yhtä tärkeän tehtävän välillä: arjen sujuvuuden varmistamisen ja tulevaisuuden rakentamisen. Peräti 48 % IT-päättäjistä tunnistaa tämän tasapainon keskeiseksi haasteeksi.
Tämä näkyy konkreettisesti siinä, mihin aikaa ja resursseja käytetään. Järjestelmien, laitteiden ja käyttäjätuen on toimittava häiriöttä joka päivä, mutta samalla pitäisi ottaa käyttöön uusia ratkaisuja ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Investointien painopiste kertoo tästä jännitteestä paljon. Tietoturva on edelleen tärkein kehityskohde, ja tekoäly on noussut nopeasti keskeisten panostusten joukkoon. Sen sijaan IT-asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen panostaminen on tutkimuksen mukaan laskenut suhteellisesti eniten, mikä voi pitkällä aikavälillä hidastaa organisaatioiden kykyä hyödyntää uusia teknologioita.
IT rakentuu yhä enemmän yhteistyölle ja kumppanuuksille
IT ei enää toimi erillisenä tukifunktiona, vaan yhä tiiviimmin osana liiketoiminnan kehittämistä. Tämä näkyy paitsi roolissa, myös siinä, miten IT:tä organisoidaan ja toteutetaan. Vain noin 10 % organisaatioista hoitaa IT-infransa täysin omilla resursseilla, kun taas yleisin malli on osittainen ulkoistaminen.
Erityisesti operatiivisia palveluita, kuten käyttäjätukea, tietoliikennettä ja valvontaa, ulkoistetaan laajasti. Tämän seurauksena IT:n rooli on monessa organisaatiossa siirtynyt tekemisestä ohjaamiseen ja kumppanuuksien johtamiseen. Samalla pilvipalvelut ja modernit laitehallintaratkaisut ovat nousseet keskeiseen rooliin, mikä mahdollistaa hajautuneen työn ja yhtenäisemmän hallinnan.
Tässä kehityksessä korostuu myös tarve vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä, mikä käytännössä tarkoittaa perus-IT:n laajempaa automatisointia esimerkiksi laitehallinnan, käyttöönottojen ja tietoturvan valvonnan osalta. Näin IT-organisaatioille syntyy paremmat edellytykset siirtää painopistettä kohti kehittämistä ja liiketoimintaa tukevia hankkeita.
Teknologia etenee nopeasti, mutta sen hyödyntäminen hakee vielä muotoaan
Suurin yksittäinen muutos liittyy tekoälyyn. Se on noussut nopeasti osaksi organisaatioiden arkea ja jo toiseksi tärkeimmäksi investointikohteeksi, mutta sen hyödyntämisessä ollaan vielä eri vaiheissa. Yli puolella organisaatioista on suunnitelma tekoälyn käyttöön, mutta vain noin 40 %:lla on selkeä strategia sen hyödyntämiseen.
Tämä kertoo tilanteesta, jossa teknologia etenee nopeammin kuin organisaatiot. Tekoälyä otetaan käyttöön, koska sen mahdollisuudet tunnistetaan, ja sen käyttöönotto on monessa organisaatiossa edennyt poikkeuksellisen sujuvasti, jopa nopeammin kuin monien aiempien teknologioiden kohdalla.
Samalla etsitään kuitenkin vielä tapoja johtaa ja hyödyntää sitä pitkäjänteisesti osana liiketoimintaa. Tilanne ei ole poikkeuksellinen, vaan tyypillinen uuden teknologian kohdalla, mutta se korostaa suunnan ja priorisoinnin merkitystä.
Tasapaino arjen ja kehittämisen välillä ratkaisee
IT:n murros ei lopulta tiivisty yksittäiseen teknologiaan, vaan kykyyn yhdistää arjen toimivuus ja jatkuva kehittäminen. Organisaatiot, jotka onnistuvat tässä tasapainossa, pystyvät hyödyntämään uusia ratkaisuja ja kehittämään liiketoimintaansa pitkäjänteisesti.
Ne, jotka jäävät kiinni pelkkään ylläpitoon, jäävät helposti jälkeen ja alkavat samalla kerryttää kehitysvelkaa, jonka kiinni kurominen vaatii myöhemmin merkittävästi suurempia investointeja. Kehitysvelka voi näkyä esimerkiksi tietoturvan heikompana tasona tai siinä, että organisaation toimintatavat eivät pysy teknologian kehityksen mukana.
Aurilon rooli tässä kokonaisuudessa on auttaa organisaatioita rakentamaan IT:stä hallittu ja kehittyvä kokonaisuus. Olipa kyse IT-strategian kirkastamisesta, teknologioiden käyttöönotosta tai kumppanuuksien johtamisesta, keskeistä on löytää suunta, joka tukee sekä arjen sujuvuutta että IT:n palveluiden ja tietohallintojohtamisen kehittämistä.
IT 2026 -tutkimus -IT-infran nykytila ja kehitysnäkymät raportti
Tutustu tutkimuksen yhteenvetoon ja arvioi, onko yrityksenne kehittänyt samaan tahtiin muihin suomalaisiin organisaatioihin verrattuna!
Haluatko päästä itsenäisesti alkuun IT-roadmapin hahmottelussa?
Nappaa valmis pohja IT-roadmapin tekoon. Pohjasta löytyy paljon tukikysymyksiä, jotka auttavat määrittelyssä.
Varaa aika tarkempaan tutkimusesittelyyn!
Haluatko syventyä tutkimustuloksiin tarkemmin ja saada ajankohtaista näkemystä siitä, mitä suomalaisten organisaatioiden IT:ssä tapahtuu?
Tutkimustulosten esittely järjestetään Teamsin välityksellä ja sen kesto on noin 60 minuuttia.
Mikael Eerola
Myyntipäällikkö, Konsultointi
040 573 8322
mikael.eerola@tietokeskus.fi
Timo Jääskelä
Myyntipäällikkö, Konsultointi
050 324 0187
timo.jaaskela@tietokeskus.fi
Emmi Sipola
Myyntipäällikkö, Konsultointi
050 353 8594
emmi.sipola@tietokeskus.fi