Miten teknologia tukee oppimista nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia taitoja kouluissa tulee oppiaineiden lisäksi opetella, ja millaisia haasteita tämä asettaa opettajille ja käytettäville työvälineille? 

ICT-taidot ovat kuin tämän päivän terävä lyijykynä

Luokkahuoneisiin on aina kokoontunut erilaisia oppilaita: yksilöitä, joiden tarpeet ja oppimisen tavat ovat kaikilla omanlaisensa. Koulun tehtävä on antaa kaikille heistä tulevaisuudessa tarpeelliset, opetussuunnitelmassa määritellyt tiedot ja taidot. 

Oppiaineisiin liittyvän osaamisen lisäksi näihin sisältyvät myös esimerkiksi vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisu, medianlukutaidot ja kriittinen ajattelu, sekä ICT-taidot, jotka valmistavat lapsia ja nuoria erilaisten digitaalisten työvälineiden käyttöön. 

Kouluissa opeteltavat tietotekniikkataidot eivät kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaan kynän kaltainen työväline. 

Välineiden käyttö opetellaan koulupolun alussa, ja sen jälkeen niitä käytetään erilaisten asioiden oppimisessa: teknologialla on siis kouluissa aina syvempi tarkoitus. 

Mutta miten tehdä opiskelusta ja oppimisesta aidosti tulevaisuuteen suuntaavaa? Voiko koulu taata jokaiselle oppilaalle sekä mahdollisuuden oppia että löytää oma oppimisen tapansa, kun resursseja – esimerkiksi aikuisia – ei ole käytössä mitenkään rajattomasti?

Teknologia mahdollistaa erilaiset tavat oppia

Teknologia ei tule koskaan korvaamaan opettajaa, vuorovaikutusta ja keskustelua, mutta se voi mahdollistaa luokkahuoneessa paljon. 

Osa meistä oppii tehokkaasti lukemalla, toinen keskustelemalla ja kolmas tekemällä. Oppimisen näkökulmasta meidän onkin tärkeää tulla tietoiseksi siitä, kuinka opimme ja harjoitella myös niitä oppimisen tapoja, jotka eivät ole meille luontaisia tai helppoja. On nimittäin melko varmaa, että elämämme aikana joudumme omaksumaan ja oppimaan asioita meille ei niin luontaisesti parhaalla, helpolla tavalla. 

Kussakin tavassa omaksua asioita opimme samalla myös erilaisia taitoja, joista meille on varmasti hyötyä elämässämme.  Opetussuunnitelmassa nämä taidot on nimetty laaja-alaisen osaamisen taidoiksi.

Tässä teknologian rooli onkin juuri erilaisten oppimisen mallien mahdollistaminen. Digitaalisessa oppimisympäristössä tehtävät voivat olla tunnin aluksi jo valmiiksi merkattuna, ja oppilaita voi kannustaa tiedonhakuun erilaisia työkaluja käyttäen. 

Tehtäviä voi myös monipuolistaa. Yhdelle oppilaalle voi selkeä tehtävänanto toimia parhaiten: “lue tiedot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista, ja kirjoita oppimasi ylös digitaaliseen oppimisympäristöön”. Toinen oppilas taas voi hyvinkin hyötyä avoimemmasta tehtävästä, kuten “kuvittele, että sinun on muutettava Suomesta johonkin toiseen pohjoismaahan. Kerro, minkä niistä valitset, ja perustele valintasi”. 

Sähköiset oppimisympäristöt, kuten älylaitteilla ja läppäreillä käytettävä Teams-sovellus, mahdollistavat erilaiset tehtävät erilaisille oppilaille. 

Luokkahuoneiden digitalisoituminen edellyttää vahvaa yhteispeliä

Koulun ei ole tarkoitus valmentaa lapsia ja nuoria työelämään, vaan koko elämään. 

Oppilaiden täytyy oppia hakemaan tietoa, suhtautumaan siihen kriittisesti ja ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Siksi myös oppilaiden äänen kuuluminen on oppimisympäristöjen kehittämisessä tärkeää. 

Asiantuntijoiden ja yritysmaailman lisäksi myös oppilaat täytyy osallistaa mukaan, ja hyödyntää heidän digitaitojaan myös kouluympäristössä, sellaisella “some opettaa” -tyyppisellä asenteella. 

Digitaaliset työkalut voisivat vapauttaa aikaa myös tärkeimpään: vuorovaikutukseen

Koulussa olisi hyvä katsoa digitalisaatiota ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia myös itse oppimisympäristöjä laajemmin: millaisia nykyisin opettajien ja rehtoreiden aikaa vieviä rutiineja voitaisi fiksusti automatisoimalla tehostaa? 

Esimerkiksi sijaisten hankkiminen ja pedagogisten asiakirjojen täyttäminen ovat tehtäviä, joissa erilaiset automaatiot voisivat vapauttaa aikaa tärkeämmille asioille. 

Täydennyskoulutuksia voitaisi tarjota verkkopohjaisesti, sopivan mittaisina annoksina juuri silloin kun se opettajan aikatauluihin sopii. 

Teknologia, automaatiot ja tekoäly voivat tuoda apua ja tarjota aikaa opettajien ja rehtoreiden tärkeimpään työhön: opettamiseen, vuorovaikutukseen ja keskusteluun. 

Kaikki toivoisivat, että kouluihin saataisi enemmän aikuisia, kasvatus- ja opetustyön ammattilaisia; se on ehdottomasti suunnitelma A. Nykyisillä resursseilla se ei kuitenkaan välttämättä onnistu, joten teknologian tuoma apu on mitä mainioin suunnitelma B.

 

Teknologian käyttöönotto on myös kouluympäristössä oma projektinsa, jossa keskitetty ja fiksu hankinta säästää aikaa. Lue täältä, miten Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU hoitaa arjen hankinnat; laitteet ja ohjelmistot digitaalisia oppimisympäristöjä varten.

 

Kirjoittaja: Vesa Äyräs, Industry Executive, Microsoft Oy 


Yhteistyössä